En voi mennä naimisiin

Hei ja kiitos yhteydenotostasi!

Kirjoitit tilanteestasi enemmän salaisina tietoina, mutta kirjoitit tietojen yhteyteen, että saan vastata vapaasti.

Kerrot viestissäsi olevasi yhdessä suositun miehen kanssa, joka haluaisi mennä joskus naimisiin. Häpeät kuitenkin jo ajatusta naimisiinmenosta, sillä sinun puoleltasi ei häissä olisi kaasoja tai kavereita, etkä tiedä mitä tehdä.

Ensinnäkin: hienoa, että osaat eritellä tunteitasi ja nimetä esimerkiksi häpeän tunteen! Toivottavasti jo pelkästään tunteen kirjoittaminen ylös hälventää sen voimaa sinussa. Häpeä on raskas tunne kantaa, enkä näe mitään syytä, miksi sinun tulisi hävetä tilanteessasi. Häpeätkö kavereidesi puutetta? Miksi koet, että kaason puute on häpeällistä?

Onko sinulla ehkä mielessäsi mielikuva perinteisistä häistä, joissa kirkkosali on täynnä ja kaasoja pitkä rivi edessä? Tämä on tuttu mielikuva mm. elokuvista, ja tietysti monen tapa juhlistaa häät. Tämä kuva häistä ei kuitenkaan ole ainoa ja oikea. On pieniä sukuja tai pareja, joilla toisella on laaja lähipiiri ja toisella ei niinkään. Niin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen on ekstrovertti ja toinen introvertti! On häitä, joita vietetään parin todistajan läsnä ollessa kirkossa tai maistraatissa. On häitä, jotka ovat hääparin näköiset. Tärkeintä on, että häiden tarkoitus täyttyy, mikä se sitten kullekin hääparille on: joillekin se voi olla vain juridinen tapahtuma, joillekin sukujuhla ja mikä tärkeintä – rakkauden juhla, jossa kaksi toisilleen sitoutunutta ihmistä saavat toisensa. Tärkeintä siis lienee, että sinun rakastamasi ihminen on rinnallasi sinä päivänä ja valitsee sinut.

Ymmärrän kyllä, että mikäli ystävättömyys ei ole oma valinta, voi se tehdä todella kipeää ja kyseinen tilanne saa kipeän tilanteen hyvin näkyväksi. Etenkin, jos toive olisi suurista häistä. Mikäli naimisiin ei kuitenkaan tarvitse mennä heti huomenna, niin mitä jos ehtisit hankkia ystäviä ennen sitä? Millainen tilanne sinulla on ennen ollut, onko sinulla ollut ennen ystäviä vai oletko aina viihtynyt yksin? Olisiko menneisyydessäsi ihmissuhteita, joita voisi yrittää elvyttää tähän päivään? Entä uuden syksyn alkaessa jonkin uuden harrastuksen aloittaminen, mistä voisit löytää kenties saman henkisiä ihmisiä? Kerrot, että miehesi on suosittu. Voisitko ystävystyä hänen ystäviinsä tai laajentaa hänen avullaan tuttavapiiriäsi siten, että ajatuksesi muuttuisi siihen suuntaan, että TE kaksi kutsutte teidän yhteisiä tuttujanne ja ystäviänne juhlaan eikä se tuntuisi siltä, että sinun puoleltasi ei tulisi ketään. Jos miehesi todella on suosittu ja pidetty ihminen, haluavat hänen tuttavansa varmasti tutustua myös sinuun. Olet varmasti ihana tyyppi, koska miehesi on valinnut sinut!

Kuinka kauan olette olleet miehesi kanssa yhdessä? Onko toive naimisiinmenosta sinänsä yhteinen eli haluaisit itsekin naimisiin ja ainoastaan tämä kaveriasia häiritsee? Vai onko toive ainoastaan miehesi? Onko miehelläsi toiveissa perinteiset häät, vai mitä jos pohtisitte yhdessä toisenlaisia tapoja viettää häät? Ehdotan ratkaisuna tilanteeseen (mikäli ystävätilanne ei muutu), että valitsisitte jonkin taianomaisen paikan sanoa toisillenne tahdon, vain parin todistajan läsnäollessa? Viettäisitte hääjuhlan kahdestaan haluamallanne tavalla jossain mukavassa paikassa juhlistaen rakkauttanne häiden tärkeimpien osanottajien eli toistenne kanssa? Voisit ehdottaa, että miehesi voisi järjestää esimerkiksi epäviralliset juhlat läheisimmilleen ihmisille. Näin paine juhlista voisi kadota, mitä mieltä olet? Toisaalta- ei sinulla ole mitään pakkoa mennä naimisiin, mikäli se ei tunnu sinusta hyvältä. Sinulla on oikeus kieltäytyä myös kosinnasta, mikäli asia aiheuttaa sinussa paljon hallitsematonta ahdistusta. 

Muista, että kaverittomuudessa ei ole mitään hävettävää. Toivon, että löydät rinnallesi sinusta välittäviä ihmisiä ystäviksesi!

Yst.terv. Stinke