Kertoisitteko millaista oikiksessa opiskelu on käytännössä?

Hei!

Tässä vastaukset kysymyksiisi:

 1) Tenttialueet vaihtelevat kurssista kurssiin. Tenttikirjallisuus on noin 300–1000 sivua, riippuen kurssin opintopistemäärästä. Jossakin kursseissa pärjää myös pitkälti luentojen ja muun opetuksen perusteella, ja toisissa pitää taas satsata lukemiseen. Oppimiseen vaikuttaa myös henkilökohtainen oppimistyyli, jotkut oppivat parhaiten itsenäisen lukemisen kautta, kun toiset saa enemmän irti luennoista ja keskusteluista. Kyse ei ole lakikirjan opettelusta. Tenteissä on yleensä sähköinen lakikirja käytössä Finlexin muodossa, eli lakipykäliä ei tarvitse muistaa ulkoa. Tärkeää on tietää, miten lainkohdat soveltuvat käytännössä esim. oikeustapauksissa.

2) Unicontent.fi sivustolla löytyy pääsykoekirjallisuutta edellisiltä vuosilta sekä suomeksi että ruotsiksi. Nämä voi ladata ilmaiseksi pdf-muodossa. Kirjat käsittelevät eri oikeudenalojen perusteita, ja näiden perusteella huomaa nopeasti, jos oikeustiede kiinnostaa.

3) Oikeustieteellinen koulutus on todella laaja ja yleisluonteinen, sillä emme valita pää- tai sivuainetta. Kun valmistuu oikeustieteen maisteriksi, on siten paljon erilaisia mahdollisuuksia. Voi olla töissä asianajotoimistossa, tuomioistuimessa, pankissa, in house-juristina yrityksessä jne. Kursseihin sisältyy aina tehtäviä, ja usein ne ovat oikeustapauksia. Oikeustapausten kautta oikeudellinen ajattelu ja ratkaisukyky kehittyy.

Palatakseen kysymyksessä kuvattuun tapaukseen rikoslaki (RL) on laki, joka tulee pääasiassa sovellettavaksi. Rikoslaki soveltuu Suomessa tehtyyn rikokseen (RL 1:1). Rikoslain 23 luvussa säädetään liikennerikoksista. Se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan varaa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta (RL 23:1). Rikoslaki viittaa tässä pykälässä tieliikennelakiin, eli täytyy myös ottaa huomioon tämän lain säännöksiä. Todettakoon, että ylinopeuden ajaminen on laitonta. Jos ajoneuvon kuljettaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta huomattavasti ylittää sallitun enimmäisnopeuden siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa varaa toisen hengelle tai terveydelle, hänet on tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta (RL 23:2). Se joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman on tuomittava vammantuottamuksesta, taikka törkeästä vammantuottamuksesta, jos huolimattomuus on törkeä ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä (RL 21:8-9).

Yllä mainitut pykälät soveltuvat kuvattuun tapaukseen. Tapauskuvauksen perusteella ei voida kuitenkaan tehdä lopullista arviointia, onko kyseessä törkeä vai normaali muoto. Tähän arviointiin tarvitaan lisätietoa. 

Myös rangaistusasteikot ja sääntöjä rangaistuksen mittaamisesta löytyvät rikoslaista. Jos itse tuomioistuinprosessi kiinnostaa pitää taas avata oikeudenkäymiskaarta ja lakia oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Rangaistuksen mittaaminen ja tuomioistuinprosessi ovat vaikeita aiheita käsitellä lyhyesti. Toivottavasti tämä vastaus on kuitenkin avannut, miten oikeustapauksia ratkaistaan ja miten oikeudellinen ajattelu toimii.

Ystävällisin terveisin,
Emma Hermanson
Oik. yo. Helsingin yliopisto / Jur. Stud. Helsingfors Universitet
Opintovastaava / Studieansvarig
Justus ry/r.f.