en tiedä rakastanko kumppaniani

Hei "mietiskelijä"!

Kiitos sinulle paljon viestistäsi. Kerroit, että olette seurustelleet yli vuoden mikä on hieno saavutus, onnea siitä. Se on melko pitkä aika ihmisen iässä, varsinkin kun olet vielä nuori. Monesti nuorten seurustelusuhteet eivät kestä kovin pitkään, koska ollaan nuoria eikä oikein vielä varmoja omista tunteistaan, se on täysin normaalia.

Seurusteluun kuuluu alkuuun ihastuminen, kaikki on jännittävää, vatsassa on paljon perhosia ja toisen kanssa haluaa olla koko ajan vain kahdestaan ja tehdä kaikkia mukavaa yhdessä. Ajan myötä kun toiseen tutustuu paremmin, tykkääminen ja ihastuminen vahvistuu rakastamiseksi. Suhde on tämän jälkeen vahvemmalla pohjalla ja asiat arkipäistyvät.

Olette seurustelleet vuoden, vuoden sisään on varmasti mahtunut paljon ihania asioita. Sinä ja kumppanisi olette kasvaneet vuoden sisällä paljon, elät aikaa jolloin tapahtuu monenlaisia muutoksia niin fyysisesti kuin henkisestikin, sinusta on tulossa kovaa vauhtia aikuinen ja olet siirtymässä aikuisten maailmaan.

 Sinä varmasti mietit paljon tulevaisuutta; mitä teet yläkoulun jälkeen? Mitä haluat opiskella? Missä haluat asua? Kenen kanssa? Monenlaisia asioita koskien tulevaisuutta on mielessä. Haluatko olla yksin, kokea maailmaa yksin ja ystävien kanssa, vai pysytkö suhteessa? Onko hän oikea? Nämä ovat kypsän, fiksun ihmisen asioita. En usko, että sinulla on mitenkään "liian isoja" odotuksia. Ne ovat ihan normaalia pähkäilyä. Jokaisella on oikeus olla onnellinen joko suhteessa tai sinkkuna. Itseään pitää kunnioittaa ja kuunnella omia tunteita, kenenkään ei pidä olla suhteessa vain toisen takia.

Kuuntele tarkkaan itseäsi, mitä haluat, onko sinun hyvä olla suhteessa vai haluatko olla vapaa. Sinulla on elämä edessä ja sinulle tulee tapahtumaan kaikkea ihanaa. Jos suhteenne on arkipäistynyt ja tuntuu tylsältä, voitte kokeilla tehdä jotain uusia juttuja, sellaisia mitä ette välttämättä ole koskaan tehneet. Poiketkaa rutiineista, hassutelkaa yhdessä. Jos olette nähneet joka päivä, niin ota välillä päivä "vapaata", näe ystäviä, tee omia juttuja. Jos on liian tiivisti joka päivä, voi alkaa tuntemaan että ei ole enää omaa elämää ja elää vain siinä seurustelu "kuplassa". Olette kuitenkin yksilöitä, yksinkin on ihan mukava olla, olla vain ihan itsensä kanssa. Vanha sananlaskukin sanoo; " joskus on hyvä mennä kauas näkeäkseen lähelle".

Toivon, että sait jotain vastauksia pähkäilyysi ja toivon sinulle mukavaa loppukesää!

Ystävällisin terveisin; Hannele :)