Ikäero

Heippa ja kiitos yhteydenotostasi!

Olipa kiva, että kirjoitit meille! On tosi ymmärrettävää, että merkittävä ikäeronne mietityttää sinua. On myös erittäin hyvä, että tiedostat sen ja pohdit asiaa monelta eri kantilta – myös laillisuuden kautta.

On totta, että rakkaus on rakkautta eikä sinänsä katso aina ikääkään, mutta sinä olet vielä hyvin nuori ja seurustelukumppanisi on jo aikuinen mies. Siksi haluan ihan ensinnä esitellä yhden Suomen laeista, joka suojaa lasta 16-ikävuoden suojaikärajalla. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli yli 16-vuotias tekee seksuaalisia tekoja alle 16-vuotiaan kanssa, määrittää laki vanhemman osapuolen tekemät seksuaaliset teot rikoksiksi eli lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Tähän ei vaikuta se, onko seksuaalinen teko tehty yhteisymmärryksessä vai ei. Lain tarkoitus on suojata ja turvata lapsen kasvua ja kehitystä.

Lain tarkoitus ei ole kuitenkaan rajoittaa nuorten keskinäisiä seurustelu, - tai rakkaussuhteita. Siksi rikoslaissa on seurustelusuhteita koskeva rajoitussäännös. Käytännössä tämä voi tarkoittaa lain soveltamista, mikäli osapuolten välillä ei ole suurta kypsyyseroa (ei henkisesti tai fyysisesti), ikäero ei ole merkittävä, ja molemmat ovat halunneet olla kyseisissä seksuaalisissa tilanteissa osallisina. Merkittävää on siis se, että kumpikaan ei ole esimerkiksi holhouksen alainen tai esimerkiksi henkisesti vahvemmassa asemassa!

Suojaikäraja seksuaalisessa kanssakäymisessä on kuitenkin joissain tilanteissa ja suhteissa korkeampi, eli rajana pidetään täysi-ikäisyyttä eli 18:a ikävuotta. Suojaikäraja on korkeampi, mikäli aikuinen on luottamussuhteessa tai auktoriteettiasemassa nuoreen. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuinen on esim. nuoren ohjaaja, opettaja, valmentaja. Sinun kohdallasi tästä ei ilmeisesti ole kyse, ainakaan tekstistäsi tämä ei käy ilmi.

Parisuhteen ikäeroa on kuitenkin hyvä katsoa myös arkielämän kannalta, vaikka ikä ”riittäisikin” seurusteluun. Mitä se tarkoittaa teidän parisuhteessanne käytännössä, että ikäeroa on paljon? Toisin sanoen: millaisessa elämäntilanteessa sinun kumppanisi on? Millaisia lähitulevaisuuden haaveita hänellä on? Haluaako hän lapsia? Jos haluaa, niin millaisella aikajänteellä? Onko hänellä oma asumus, tai haaveileeko hän sellaisesta? Entä sinä?

Edellä mainituilla asioilla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia puoleen ja toiseen, sillä esimerkiksi oma asunto sitoo jonkin verran; siitä ei lähdetä hetken mielijohteesta. Se voi myös tarkoittaa sitä, että omaa elämää on alettu jo rakentaa tiettyyn kaupunkiin, tiettyihin raameihin. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että elämän suuntaa ei voisi muuttaa. On kuitenkin järkevää puntaroida myös toisen ajatusten jähmeyttä tai muovautuvuutta uusien asioiden tai muutosten edessä.

Oletan nimittäin, että sinun urapolkusi on vasta muotoutumassa ja itsenäistyminen alussa. Ehkä olet suuntaamassa jatko-opintoihin (vaihtuuko kaupunki?) tai valmistumassa pian ammattiin. Useasti juuri tämä elämänvaihe muodostuu rikkaaksi oman polun etsimisen ajaksi. Osaako aikuinen kumppanisi antaa sinulle tilaa etsiä itseäsi ja omaa elämän polkuasi, vai yrittääkö hän mukauttaa sinut hänen jo vakiintuneisiin elämänsä uriin? Onko hänelle ok, että ystäväpiirisi mahdollisesti laajenee? Onko sinulle tärkeää, että voitte hengailla ystäväporukalla? Kuinka hän solahtaisi kaveriporukkaasi? Millaisia ystäviä hänellä on, oletko hengannut heidän kanssaan? Entä kuinka tulevaisuutenne suunnitelmat menevät yksiin? Aaltopituudet, kohtaavatko ne? Kohtaavatko maailmanne? Ymmärtääkö hän sinun maailmankuvaasi, juttujasi, mielenkiinnonkohteitasi…? Entä sinä hänen? 

Nämä ovat toki sellaisia kysymyksiä, joita jokainen joutuu parisuhteissaan miettiä ennemmin tai myöhemmin, vaikka ikäeroa ei olisi lainkaan. Sinun kohdallasi niillä on kutienkin yllättävän paljon painoarvoa. Ikäero voi näyttäytyä arkisissakin asioissa: on tapahtumia, jonne sinä et voi ikäsi takia osallistua hänen avecinaan.

Koska olen aikuinen ja elämää nähnyt ihminen, en voi kumppaniasi tapaamatta suhtautua asiaan varauksettomasti. Mielestäni hyvä indikaattori kuitenkin on, jos hän ei salaile sinua tai suhdettanne keneltäkään. Käyttäytyykö hän samoin muiden ihmisten läsnä ollessa, kuin ollessanne kahden? Pysyvätkö hänen persoonansa ja käyttäytymisensä samassa linjassa? Hän siis tunnustaa sinut tyttöystäväkseen niin kaupan kassalla, ystäviensä ja pomonsa edessä kuin mahdollisesti vaikka isäsi tai jonkun muun sinulle tärkeän ihmisen edessä, johon sinulla on luottamussuhde? Vai alkaako häntä hävettää, pyytääkö hän sinua käyttäytymään kuin olisit hänen siskonsa tyttö tai pyytääkö hän sinua teeskentelemään jotain muuta mitä ja kuka olet?

 Luottaisinkin tässä asiassa paljon esimerkiksi sinulle läheisiin, vanhempiin ihmisiin. Mitä äitisi sanoisi, jos tietäisi että olette yhdessä? Entä opettajasi? Onko ystäviesi huoli herännyt? Rakastuneena voi helposti jäädä jotain (=red flags!) huomaamatta, jolloin ulkopuolisen silmät voivat olla tarkkanäköisemmät. Mikäli ajattelet tilannetta, jossa kumppanisi istuisi tulevassa joulupöydässä kanssanne: millainen tunnelma kotonasi vallitsisi? Miksi? Olisivatko kaikki levollisia sen suhteen, että suhteenne vaikuttaisi ikäerostanne huolimatta tasaveroiselta ja tasapainoiselta? Huom. ajattele vain sellaisten ihmisten mielipidettä, jotka haluavat sinulle hyvää ja sinun onneasi.

Suurten ikäerojen parisuhteet valitettavasti puhututtavat suhteen ulkopuolisia ihmisiä paljon. Ihmiset kyseenalaistavat ikäeroja, ja saattavat puhua ikävästikin asioista, jotka eivät kuulu heille lainkaan. He saattavat panetella, mustamaalata ja olla ilkeitä ihan vain kapeakatseisuuttaan. On siis tärkeää pitää oma mieli kirkkaana ja sydän avoinna: mitä intuitiosi sanoo, mikäli keskityt kuuntelemaan sitä? Jos sisälläsi varoittaa jokin pienikin ääni, kuuntele sitä! Mikäli kuitenkin koet turvaa ja lämpöä, kunnioitusta ja onnea, eikä lähipiirisi osoita huolta - voi olla, että muut ovat väärässä ja sinulla on tasaveroinen parisuhde muiden mielipiteistä huolimatta. Ehkä hän on mieleltään henkisesti nuorempi ja sinä ikäistäsi kypsempi?

On paljon suhteita, joissa kumppani on paljon vanhempi (ja luonnollisesti toinen nuorempi) kuin toinen. Jokaisessa elämänvaiheessa on omat juttunsa, miksi ikäero puhututtaa. Sinun kohdallasi, kuten itsekin ymmärrät, liittyy huoli sinun nuoreen ikääsi, joka tällaisessa asetelmassa voi asettaa sinut alisteiseen asemaan. On myös hyvä miettiä, mitä itse saat parisuhteelta nuorempana osapuolena. Joskus ihmistä ajaa tilanteisiin tiedostamattomat asiat. Millainen elämäntilanteesi muuten on? Onko sinulla turvalliset ja vakaat perheolosuhteet? Oletko saanut kasvaa ja kehittyä ilmapiirissä, jossa sinua on rohkaistu ja olet saanut tukea?

Tapaamatta sinua tai partneriasi, en osaa sanoa mitä välillänne on. Te itse tiedätte sen. Mikäli suojaikäraja on ylitetty, saa 16-vuotias (tai mikäli aikuinen on auktoriteetti/luottamussuhteessa nuoreen, on raja 18-v!) lain mukaan seurustella myös aikuisen kanssa. Oikeastaan laki ei siis ota kantaa seurusteluun, mutta seksuaalisiin tekoihin. Mikäli sinua mietityttää tämä asia ja haluaisit keskustella aikuisen kanssa luottamuksellisesti, kehotan sinua kääntymään esimerkiksi oppilaitoksesi kuraattorin, koulukoutsin, hyvinvointivalmentajan, terveydenhoitajan, opettajan tai muun nuorisotyöntekijän puoleen. Yhdessä keskustellen asiat ja ajatukset yleensä selkiytyvät paremmin ja pystyt selittämään asiat perusteellisemmin kasvotusten.

Toivon sinulle kaikkea hyvää,

Hyvää joulun odotusta! OIethan yhteydessä, mikäli jokin asia jäi vielä mietityttämään.

Halauksin,
Stinke