muilutukset

Moi! 
 
Muilutuksia tapahtuu edelleenkin, mutta yhteiskunnan muuttuessa, myös syyt ja tekotavat muuttuvat. Muilutus on myös sanana tullut arkisemmaksi ja sitä käytetään ehkä helpommin eri asiayhteyksissä, vaikkei se siihen ehkä sopisikaan. Olemme unohtaneet sanan juuret. Suomi ei myöskään elä niin voimakasta poliittista muutoksen aikaa, mitä se eli vielä 30-luvulla. Yhteiskunnan arvot ja asenteet ovat myös muuttuneet, samoin rangaistukset ja lait, joten muilutus ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto.  
 
YLE:n uutissivuilta löydät useitakin artikkeleita koskien muilutusta, niin menneisyydestä, kuin nykyhetkestä. Raija-Liisa Mäkelä on kirjoittanut aiheesta kirjan: Minä, muilutetun tytär — puoli vuosisataa Neuvostoliitossa (Minerva Kustannus Oy, 2009). Muilutus menneisyyden tekona vaikuttaa pitkälle vielä nykypäiväänkin. Voisit löytää kirjan paikallisesta kirjastosta.
 
Tietoa etsiessä kannattaa olla lähdekriittinen. Esimerkiksi vastuullisen journalismin merkki kertoo, että sitä käyttävä media on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston laatimia Journalistin ohjeita.  
 
Marja-Leena | Nuortenelämä.fi